autism

Izinkinga zempilo zezingane 'ezihlotshaniswa neminyaka yobaba'

0 amazwana

Uhla olubanzi lwezinkinga nezifo ezinganeni eziseminyangweni yokufunda seluxhunyaniswe nokubambezeleka kobuzali bobaba. Amazinga aphezulu kwe-autism, i-attention deficit hyperactivity disorder (ADHD), i-bipolar disorder, i-schizophrenia, imizamo yokuzibulala kanye nezinkinga zokusebenzisa izidakamizwa konke kubikwe.

Ucwaningo

Ucwaningo, olukwi-JAMA Psychiatry, luphakamisa ukuthi isidoda esineziphambeko yiso esasibhekwa njengimbangela. Nokho, ongoti bathi izinzuzo ezilethwa obaba abadala zingase zidlule noma yimaphi amazinga ezinkinga. Lolu cwaningo olwenziwe yi-Indiana University, e-US, kanye ne-Karolinska Institute yase-Sweden luchazwe njengolukhulu kunawo wonke futhi olunomklamo ongcono kakhulu kule ndaba. Abacwaningi babheke abantu abayizigidi ezingu-2.6 futhi baqhathanisa umehluko phakathi kwezingane ezizalwa ubaba oyedwa njengoba lokho kubheka umehluko ekukhulisweni phakathi kwemindeni.

Ukuqhathanisa

Uma kuqhathaniswa izingane zikababa oneminyaka engu-45 nezingane zikababa oneminyaka engu-24 kubonise ukuthi:
  • ukuba ne-autism bekungenzeka kathathu nangaphezulu
  • ubungozi be-ADHD bukhuphuke izikhathi ezingu-13
  • ubungozi besifo se-psychotic buphindwe kabili
  • ubungozi be-bipolar disorder buphindwe izikhathi ezingu-25
  • izikhathi ezingu-2.5 amathuba amaningi okuba nokuziphatha kokuzibulala noma izinkinga ngezidakamizwa
  • amaphuzu aphansi esikoleni

Bekungekho iphuzu lokuqala lapho ubungozi buqala ukukhuphuka khona. Kunalokho noma yikuphi ukwanda kweminyaka kuhambisana nokwanda kobungozi.

Nokho, ubungozi bonke kungenzeka buhlale buphansi. Inkinga ukuthi ukwanda okuncane kobungozi, uma kukalwa phezu kwezigidi zabantu ababa nezingane sebekhulile, kwanda kakhulu. Lokhu kungaholela ekwandeni kwezigameko zalezi zifo.

Abacwaningi bakhuluma

UDkt Brian D'Onofrio (omunye wabacwaningi) wamangaliswa wukutholakala kwalolu cwaningo. Imiphumela iphakamise ubungozi obuphakeme kunalobo obekulinganiselwa ngaphambilini. Utshele i-BBC wathi: "Okuphuma kulolu cwaningo wukuthi ukubambezela ukuzala izingane kuhlotshaniswa nokwanda kobungozi bezinkinga zezingqondo nezokufunda ezinganeni."

"Ucwaningo lwenza kube nokwengezwa emisebenzini yocwaningo ekhulayo, ephakamisa ukuthi imindeni, odokotela, nomphakathi wonke kufanele bacabangele kokubili okuhle nokubi ekubambezelekeni kokuzala izingane."

Isidoda esineziphambeko

Njengoba uhlelo lokukhiqiza isidoda luguga, kanjalo nendawo yeziphambeko iyanda. Isidoda sabantu abadala sinokuguquka okuningi (mutations) okunganonakalisa.

UDkt James MacCabe, uthisha omkhulu kwezokuphambana kwengqondo (psychosis) e-Institute of Psychiatry, uthe: "Ngifisa ukugcizelela kakhulu ukuthi amadoda akufanele enze isinqumo sokuthi uma noma nini bafuna ukuba nezingane ngokusekelwe ocwaningweni olulodwa, noma nasezinhlanganisweni zezincwadi zocwaningo."

Uthe ubungozi buphansi. Futhi nokuthi ngisho nokuphindeka kabili noma kathathu kobungozi kusazoqhubeka kuthinta ingxenye encane yabantu.

"Ngokuguquka kwesimo sabantu esesikubonile eminyakeni eyishumi edlule, uma sibheka ezingeni lomphakathi, lokhu kuyakhathaza. Singalindela amazinga aphezulu ezifo ze-psychosis manje nasesikhathini esizayo." Wanezela ngokuthi obaba abadala baletha izinzuzo eziningi njengobudlelwano ozinzile kanye nemali engenayo ephezulu. Lokho "mhlawumbe kudlula" noma yimaphi ubungozi.

Yabelana

Ukuze uthole imiphumela emihle!

Londoloza u-10% futhi uthole izincomo zemikhiqizo yokuzala ngqo ebhokisini lakho lokungenayo le-imeyili.

Uzama ukukhulelwa?

Qala Ukusebenzisa i-Conceive Plus Namuhla!

Kutholakala futhi ku