I-asthma Ingase Ibe Nomthelela Omubi Ekuzaleni
Ngokwe-Centers for Disease Control and Prevention (CDC), cishe oyedwa kubantu abangu-12 e-US unesifuba somoya (asthma), okulinganiselwa kubantu ababalelwa ezigidini ezingu-25.
Ucwaningo olusha luphakamisa ukuthi abesifazane abanesifuba somoya bangase babe nobunzima obukhulu ekukhulelweni, okuholela ekutheni kuthathe isikhathi eside ngaphambi kokukhulelwa. Abacwaningi bathi lolu cwaningo, olushicilelwe ku-European Respiratory Journal, luyengeza emibikweni yangaphambilini ephakamisa ukuthi isifuba somoya singaba nomthelela omubi ekuzaleni (fertility).
Abesifazane banamathuba amaningi kunabesilisa okuba nesifuba somoya, okwenza lolu cwaningo lwamanje lubaluleke kakhulu. Nakuba ukuhambisana kokungazali nesifuba somoya sekuke kwabikwa ngaphambilini, lolu cwaningo lwakamuva luhlola ukuxhumana phakathi kwesifuba somoya nokubambezeleka kokukhulelwa ekuhlaziyweni okukhulu kwamawele.
Ucwaningo olusebenzisa Amawele
Abacwaningi base-Bispebjerg University Hospital e-Denmark babheke idatha yemibuzo eqhamuka ocwaningweni lweqembu labantu abangaphezu kuka-15 000 bamawele abaneminyaka engu-12-41. Amawele asetshenzisiwe ocwaningweni ukuze kwenziwe ukuqhathanisa okuqondile phakathi kozalo. Abacwaningi baphawula ukuthi lokhu kwababavumela nokusebenzisa isampula emele lonke uhlu lwabantu, kusuka kuzo zonke izigaba zomphakathi, ngaphandle kwesidingo sokukala imininingwane yezakhi zofuzo nezempilo yokuziphatha kumuntu ngamunye.
Abesifazane bahlukaniswa yaba amaqembu abanesifuba somoya nalabo abangenaso, kwase kuqhubeka behlukaniswa futhi babe amaqembu amancane, phakathi kwalabo abelashwa isifuba somoya nalabo abangawelashwa. Umuntu wesifazane ngamunye wabuzwa ukuthi wake wazama yini ukukhulelwa unyaka noma ngaphezulu ngaphandle kokuphumelela.
Imiphumela
-> Abacwaningi bathole ukuthi eqenjini labesifazane abanesifuba somoya, “isibalo esiphezulu kakhulu” sabesifazane (27%) sabhekana nokubambezeleka kwesikhathi sokukhulelwa, uma kuqhathaniswa neqembu labesifazane abangenawo isifuba somoya (21.6%).
->Emaqenjini abesifazane ababesifuba somoya esingelashwanga, ingozi ye-delayed conception yakhuphuka kakhulu, uma kuqhathaniswa nabesifazane ababesifuba somoya eselashwayo, okungu-30.5% uma kuqhathaniswa no-23.8%.
->Njengomkhuba ojwayelekile, abesifazane abanesifuba somoya abaneminyaka engaphezu kwengu-30 baba nesikhathi eside sokulinda ngaphambi kokukhulelwa, uma kuqhathaniswa nabesifazane abangaphansi kweminyaka engu-30, okungu-32.2% uma kuqhathaniswa no-24.9%.
Isiphetho Nezifundo Ezithathwayo
Ngokujwayelekile, abacwaningi baphawula ukuthi ekugcineni, abesifazane abanesifuba somoya bazale inani elifanayo lezingane ngokwesilinganiso nabasefazane abangenawo isifuba somoya, bethi futhi abesifazane abanesifuba somoya bavame ukuba nezingane besebancane empilweni yabo.
Ngenxa yokuthi umthelela omubi wesifuba somoya ekuzaleni (fertility) wakhula ngokuhamba kweminyaka futhi wakhula ngokuba nzima kwesimo, abacwaningi bathi lokhu kukhombisa “ukuthi isifo somzimba wonke (asthma) esibonakala ngokuvuvukala emzimbeni wonke singathinta futhi nezinqubo zokuzala.
UDkt. Elisabeth Juul Gade, umbhali ohola lolu cwaningo, uthi: “Imiphumela yethu ikhipha ukukhanya ekusebenzelaneni okuyinkimbinkimbi phakathi kokuzala nesifuba somoya. Yize sibone abesifazane abanesifuba somoya bebhekene nesikhathi eside sokulinda ngaphambi kokukhulelwa, okutholakele kwethu kuphakamisa ukuthi uma abesifazane bethatha imithi yabo futhi belawula isifuba sabo somoya, banganciphisa lokhu kubambezeleka.
Ukuze uthole ukuthi i-Conceive Plus ingakusiza kanjani ohambweni lwakho lokukhulelwa, vakashela i-website







