Ingabe Utshwala Luthinta Ukuzala Futhi Yiziphi Izingcuphe Ekwehlisweni Kwekhwalithi Yesidoda Namaqanda
Uma uhlela ukuqala umndeni, mhlawumbe uke wazibuza ukuthi: ingabe utshwala luthinta inzalo? Impendulo ayilula ngaso sonke isikhathi, kodwa ubufakazi bubonisa ukuthi utshwala lungathinta ikhwalithi yesidoda neqanda, okwenza kube nzima kubantu abashadile ukuba bachume. Ngakho-ke, ukuqonda umthelela wotshwala nenzalo kungakusiza wenze izinqumo ezingcono ngesikhathi uphuza uma nizama ukukhulelwa. Ake sibheke ukuthi utshwala luthinta kanjani inzalo kwabesilisa nabesifazane nokuthi yini ongayenza ukuze uthuthukise amathuba akho okuchuma.
Ingabe Utshwala Luthinta Ikhwalithi Yesidoda Uma Nizama Ukukhulelwa?
Abaningi abesilisa bayabuza: ingabe utshwala luthinta isidoda uma nizama ukukhulelwa? Yebo, luyaluthinta. Ukuphuza kungaholela ekuncipheni kwenani lesidoda, ekwehleni kokunyakaza kwaso (okuchaza ukuthi isidoda sihamba kahle kangakanani), kanye nokonakala kokwakheka kwaso. Ngakho-ke, ingabe utshwala luthinta isidoda? Impela. Ukuphuza njalo noma ukugxila otshwaleni kungaphazamisa amazinga amahomoni esilisa, kwehlise i-testosterone futhi kwehlise ikhono lomzimba lokukhiqiza isidoda esinempilo. Abanye bafana baze bazibuze, ingabe utshwala lubulala isidoda? Alubulali isidoda ngokuphelele, kodwa utshwala luthinta amandla aso okuphila, ngakho mancane amathuba okuthi sikwazi ukuchumisa iqanda [1]. Uma ufuna izindlela zokukhulelwa ngokushesha, ukunciphisa ukuphuza utshwala kuyindawo enhle yokuqala.
Kulabo ababuza ukuthi ingabe utshwala luthinta isidoda yini, impendulo ithi yebo. Ukuphuza ngokweqile kuphazamisa amahomoni alawula ukukhiqizwa kwesidoda, okwenza kube nzima amadoda ukuba abe nabantwana. Empeleni, umbuzo othi, ingabe isidoda singathonywa utshwala, ubuzwa njalo, kanti iqiniso ukuthi utshwala luthinta isidoda ngezindlela eziningi, kusukela ekunyakazeni kwaso kuya esikhathini esiphila kuso, okwenza kube nzima kakhulu ukuchuma ngempumelelo [2].
Ithiphu ebalulekile: Uma ucabangela ukuqala umndeni maduze, ukunciphisa ukuphuza utshwala kungasiza ukuthuthukisa ikhwalithi yesidoda sakho nokwandisa amathuba okukhulelwa ngempumelelo.
Uthatha isikhathi esingakanani umthelela wotshwala kusidoda?
Uyazibuza, utshwala luthinta isidoda isikhathi eside kangakanani? Empeleni kuthatha cishe izinyanga ezintathu, noma izinsuku ezingu-74, ukuze isidoda sivuthwe [3]. Ngakho noma yiziphi izinguquko ezinhle zendlela yokuphila ozenzayo manje, njengokunciphisa ukuphuza, zizothatha izinyanga ezimbalwa ukuze zibonakale kwekhwalithi yesidoda. Uma uhlela ukuqala ukuzama maduze, kungcono wenze lezo zinguquko masinyane kunokulibala ukuze uthuthukise ikhwalithi engcono kakhulu yesidoda ngemva kwezinsuku ezingaki.
Ingabe Utshwala Lwehlisa Inani Lesidoda?
Izifundo zibonisa ukuxhumana okusobala phakathi kotshwala nekhwalithi yesidoda. Abesilisa abaningi bayazibuza ukuthi ingabe utshwala lwehlisa inani lesidoda, futhi ucwaningo lukhombisa ukuthi luyalwehlisa. Kubesilisa abaphuza kakhulu, inani lesidoda kanye nekhwalithi yaso kuyalokhu kwehla [4]. Utshwala luphazamisa ibhalansi yama-hormone, kuhlanganise ne-testosterone, ebalulekile ekukhiqizeni isidoda esinempilo.
Futhi yebo, ingabe ukuphuza utshwala kuthinta inani lesidoda? Kungakwazi, ikakhulukazi uma kuyisimilo osijwayele. Utshwala obuningi bunganciphisa ukugxila kwesidoda eketshezini lesidoda, okwenza kube nzima kakhulu ukuthola ukukhulelwa. Ingabe utshwala luthinta inani lesidoda uma uphuza njalo? Yebo, ukuphuza njalo kuhlotshaniswa nokwehla kokugxila nokwenzeka kwesidoda. Lokhu kwenza ukuthola ukukhulelwa kube nzima kakhulu, ikakhulukazi uma kunezinye izinto eziphazamisa impilo yokuzala. Abantu abaningi bayazibuza, ingabe ukuphuza utshwala kwehlisa inani lesidoda? Izifundo ziqinisekisa ukuthi ukuphuza njalo ngempela kungalwehlisa inani lesidoda, ikakhulukazi uma uphuza kakhulu noma kaningi, okuthinta impilo yokuzala yonke [5].
Ithiphu Etop: Ukunciphisa ukuphuza kwakho utshwala manje kungathuthukisa inani lesidoda zingakapheli izinyanga ezintathu. Yonke inketho enempilo ibalulekile!
Ingabe Ukuphuza Kuthinta Inani Lesidoda?
Abesilisa abaningi bakhathazeka ngokuthi ingabe ukuphuza kuthinta inani lesidoda lapho bezama ngenkuthalo ukuba nengane. Ngisho nokuphuza okulinganisekile, uma kwenziwa njalo, kungayehla inani lesidoda. Uma inani lesidoda liphansi, kwehla nethuba lokuba isidoda esinempilo sifinyelele lifake imbewu kuqanda.
Ingabe ukuphuza utshwala kwehlisa inani lesidoda? Ngeshwa, yebo. Uma uzimisele ngempela ukuzama ukuba nengane, ukugwema ukuphuza kakhulu kungathuthukisa ukugxila kwesidoda kanye nempilo yakho yokuzala yonke. Ngaphezu kwalokho, kulabo abazibuza ukuthi ingabe ukuphuza kuthinta isidoda, impendulo futhi ithi yebo. Umthelela wotshwala empilweni yesidoda, ekunyakazeni kwaso, nasekugxileni kwaso ungenza inqubo yokukhulelwa ibe nzima kakhulu [6].
Utshwala Nokuzala Kwabesilisa: Izingcuphe Kwabobaba
Ngakho-ke, ingabe ukuphuza kwehlisa ukuzala kwabesilisa? Yebo, kubonisiwe ukuthi i-alkoholi yehlisa kokubili ukukhiqizwa kwesidoda nekhwalithi yaso. Ubudlelwane phakathi kwe-alkoholi nokuzala kwabesilisa bucacile—i-alkoholi ingathinta amazinga e-testosterone, idale ukungalingani kwama-hormone, bese ekugcineni yehlisa ukuzala. Uma uzibuza ukuthi ingabe ukuphuza kuthinta ukuzala kwabesilisa, impendulo ithi yebo. Ukukhiqizwa okuncishisiwe kwesidoda kanye ne-testosterone kusho ukuthi i-alkoholi ingakwenza kube nzima ukukhulelwa.
Ngisho nokuphuza ngezikhathi ezithile kuxhunyaniswe nekhwalithi ephansi yesidoda kwezinye izifundo. Amadoda aphuza kakhulu maningi amathuba okuba nezinkinga zamazinga aphansi e-testosterone nesidoda esingasebenzi kahle. Futhi yebo, ingabe i-alkoholi ingabulala isidoda? Ukuphuza ngokweqile kungengeqi ngqo kubulale isidoda, kodwa kuthinta impilo yesidoda kakhulu kangangokuthi kungavimba ukuchumisana ngempumelelo [7].
Ithiphu ebalulekile: Uma ulindele ukukhulelwa maduze, ukwenza izinqumo eziphilayo kungaletha umehluko omkhulu empilweni yokuzala.
Ingabe I-alkoholi Ithinta Ukuzala Kwabesifazane?
Ingabe i-alkoholi ithinta ukuzala kwabesifazane? Yebo, iyakwenza lokho. I-alkoholi iphazamisa amazinga amahormone, okungaphazamisa ukuvuthwa kweqanda futhi iholele ngisho nasezikhathini ezingajwayelekile. Ngakho-ke, ingabe ukuphuza kuthinta ukuvuthwa kweqanda? Ukuphuza kungalwenza lungajwayelekile noma luyeke nhlobo kwezinye izimo. Futhi uma ukuvuthwa kweqanda kuphazamisekile, kuba nzima ukubikezela isikhathi esingcono kakhulu sokuzama ukukhulelwa.
Kwabesifazane, i-alkoholi ingakhuphula amazinga e-estrogen, okungeyona into engcono uma uzama ukukhulelwa. Lokhu kungalinganisi kahle amahormone, kungabambezela noma kuvimbe ukuvuthwa kweqanda, okwenza kube nzima ukukhulelwa. Ingabe ukuphuza kuthinta ukuvuthwa kweqanda? Yebo, ikakhulukazi lapho kuphuzwa kakhulu [8].
Ithiphu ebalulekile: Ukuye uzibambele ekuphuzeni i-alkoholi izinyanga ezimbalwa ngaphambi kokuzama ukukhulelwa kungasiza ukulinganisa amazinga amahormone nokuthuthukisa ukuzala.
Ingabe I-alkoholi Ingathinta Ikhwalithi Yamaqanda?
Akusikho nje isidoda esithintekayo wukuphuza i-alkoholi. Ingabe i-alkoholi ingathinta ikhwalithi yeqanda? Impela. Ukuphuza ngokweqile kunganciphisa ikhwalithi yamaqanda, okungaholela ekutheni kuthathe isikhathi eside ukukhulelwa. Futhi ikhwalithi embi yamaqanda ingaholela ekulahlekelweni ukukhulelwa kwasekuqaleni.
Ukuphuza ngesikhathi sokuvuthwa kweqanda kuyingozi ikakhulukazi, ngoba kunganciphisa amathuba okubamba ukukhulelwa ngempumelelo. Iqanda lingase lingabi namandla uma libhekene namazinga aphezulu e-alkoholi, ngakho ukwehlisa noma ukuyeka ngokuphelele i-alkoholi kuyisiphakamiso esihle kwabesifazane abazama ukukhulelwa [9].
Ithiphu ebalulekile: Ukuthuthukisa ikhwalithi yamaqanda kuyinjongo yesikhathi eside. Ukwehlisa i-alkoholi nokugcina ukudla okulinganiselayo kungaba nomthelela wangempela.
I-alkoholi Nokungazali: Okukhonjiswe Izifundo
Ukuhlobana muni phakathi kwe-alkoholi nokungazali? Ucwaningo lubonisa ukuthi abalingani abaphuza njalo bangathatha isikhathi eside ngaphambi kokukhulelwa, futhi kwezinye izimo, i-alkoholi ixhunywe ekungazaleni. Ingabe i-alkoholi ingavimba ukukhulelwa? Akusikho ngqo lokho, kodwa ingakwenza kube nzima kakhulu ukukhulelwa ngokwehlisa ukuzala kwabesilisa nabesifazane.
Ukuphuza kuphazamisa ukukhiqizwa kwama-hormone, impilo yamalunga okuzalana, kanye namandla okubamba inzalo. Kwabesifazane, ukuphazamiseka kwama-hormone ngenxa yotshwala kungavimbela umzimba ukuthi wenze i-ovulation. Emadodeni, inani eliphansi lesidoda nokusebenza buthaka kwaso kungenza kube nzima ukukhulelwa ngokwemvelo [10].
Kwabanye abantu, imiphumela yezingozi zotshwala emandleni okubamba inzalo ingathatha isikhathi ukuthi ibonakale, kodwa ukunciphisa noma ukuyeka nhlobo ukuphuza utshwala kuvame ukuletha umehluko omuhle emandleni okubamba inzalo.
Ithiphu Eyinhloko: Ukwenza isinqumo ndawonye njengababhangqwana sokunciphisa utshwala kungasiza ukuthuthukisa amandla okubamba inzalo kwamaqembu womabili.
Utswala Luthinta Kanjani I-Ovulation?
Ezinye izifazane ziyasibuza, utshwala luthinta kanjani i-ovulation? Utshwala lungaphazamisa amazinga ama-hormone, okungathinta imijikelezo evamile ye-ovulation. Ukuphuza kakhulu kungaphazamisa isimiso somzimba semvelo, kwenze kube nzima ukubeka isikhathi se-ovulation, noma kwezinye izimo, kuvimbele i-ovulation ukuthi yenzeke nhlobo [11].
Lapho i-ovulation ithinteka, ukukhulelwa kuba yinselele enkulu, yingakho ukunciphisa ukuphuza utshwala kuvame ukunconywa kwabesifazane abafisa ukukhulelwa. Kokubili emadodeni nakwabantu besifazane, ingabe utshwala lungathinta amandla okubamba inzalo? Yebo. Umthelela wotshwala kumazinga ama-hormone nasesimweni samangqamuzana okuzalana uyaziwa kahle.
Isifinyezo Esibalulekile
Uma kuziwa embuzweni othi ingabe utshwala luthinta amandla okubamba inzalo, impendulo icacile: luyakwazi. Utshwala lungalimaza ikhwalithi yesidoda namaqanda, luphazamise amazinga ama-hormone, futhi lwenze kube nzima kubabhangqwana ukukhulelwa [12]. Kokubili emadodeni nakwabantu besifazane, ukuthatha izinyathelo zokunciphisa noma ukuyeka nhlobo utshwala ngesikhathi nizama ukukhulelwa kungathuthukisa impilo yokuzala futhi kwandise amathuba okuthola ukukhulelwa okuyimpumelelo. Futhi uma niyilungele inyathelo elilandelayo, i-Conceive Plus inikeza izithasiselo zokweseka ukuzala ezinganika wena nozakwenu usizo endleleni eya ebunina nasebobaba.
Imibuzo evame ukubuzwa
Ingabe utshwala lungathinta isidoda?
Yebo, utshwala lunganciphisa ikhwalithi nenani lesidoda, okwenza kube nzima ukukhulelwa.
Ingabe utshwala luthinta i-ovulation ngokushesha?
Kwabanye besifazane, utshwala lungaphazamisa i-ovulation, okuthinta amandla okubamba inzalo ngokushesha.
Ingabe utshwala lungabulala isidoda?
Nakuba lungabulali isidoda ngokuqondile, utshwala lungalimaza impilo yaso futhi lunciphise ukunyakaza kwaso, okwenza kube nzima ukuthi kube nembewana.
Ingabe ukuphuza utshwala kuthinta inani lesidoda esikhathini esifushane?
Yebo, ngisho nokuphuza kwesikhashana kunganciphisa inani lesidoda uma kwenzeka njalo ngokuhamba kwesikhathi.
Ingabe utshwala lungavimbela ukukhulelwa ngokuphelele?
Nakuba kungesona isivikeli sokukhulelwa, utshwala lunganciphisa amathuba okukhulelwa ngokuthinta amandla okubamba inzalo.
Izikhombo
- Ricci, E., Al Beitawi, S., Cipriani, S., Candiani, M., Chiaffarino, F., Viganò, P., Noli, S., & Parazzini, F. (2017). Ikhwalithi yesidoda nokuphuza utshwala: ukubuyekeza ohlelelekile nokuhlaziywa kwe-meta. I-Reproductive biomedicine online. Kutholakala ku: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28029592/
- Muthusami, K. R., & Chinnaswamy, P. (2005). Umphumela wokuphuza kakhulu utshwala isikhathi eside kumahomoni okuzala emadodeni nasekhwalithini yesidoda. Ukuzala nokungabi nenzalo. Kutholakala ku: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16213844/
- Jensen, T. K., Hjollund, N. H., Henriksen, T. B., Scheike, T., Kolstad, H., Giwercman, A., Ernst, E., Bonde, J. P., Skakkebaek, N. E., & Olsen, J. (1998). Ingabe ukuphuza utshwala ngokulinganisela kuthinta ukuzala? Ucwaningo lokulandela inkambo phakathi kwabashadile abahlela ukukhulelwa kokuqala. BMJ (Clinical research ed.). Kutholakala ku: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9712595/
- Bakos, H. W., Henshaw, R. C., Mitchell, M., & Lane, M. (2011). I-body mass index kababa ihlotshaniswa nokwehla kokuthuthuka kwe-blastocyst nokuncipha kwezinga lokuzalwa kwabantwana abaphilayo kulandela ubuchwepheshe obusiziwayo bokuzala. Ukuzala nokungabi nenzalo. Kutholakala ku: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21145051/
- Juhl, M., Nyboe Andersen, A. M., Grønbaek, M., & Olsen, J. (2001). Ukuphuza utshwala ngokulinganisela nesikhathi sokulinda kuze kube ukukhulelwa. Ukuzalana komuntu (Oxford, England). Kutholakala ku: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/11726599/
- Boivin, J., Bunting, L., Collins, J. A., & Nygren, K. G. (2007). Izilinganiso zomhlaba wonke zokuvama kokungabi nenzalo nokufuna ukwelashwa: isidingo esingaba khona nesifiso sokunakekelwa kwezokwelashwa kokungabi nenzalo. Ukuzalana komuntu (Oxford, England). Kutholakala ku: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/17376819/
- Jensen, T. K., Swan, S., Jørgensen, N., Toppari, J., Redmon, B., Punab, M., Drobnis, E. Z., Haugen, T. B., Zilaitiene, B., Sparks, A. E., Irvine, D. S., Wang, C., Jouannet, P., Brazil, C., Paasch, U., Salzbrunn, A., Skakkebæk, N. E., & Andersson, A. M. (2014). Utshwala nempilo yokuzala emadodeni: ucwaningo oluqondile oluqondisa uhlaka lwamadoda anempilo angu-8344 avela e-Europe nase-USA. Ukuzalana komuntu (Oxford, England). Kutholakala ku: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4093992/
- Sarkola, T., Mäkisalo, H., Fukunaga, T., & Eriksson, C. J. (1999). Umphumela osheshayo wotshwala ku-estradiol, estrone, progesterone, prolactin, cortisol, kanye ne-luteinizing hormone kwabesifazane abangakafiki esikhathini sokuya esikhathini sokunqamuka kokuya esikhathini. Ubudakwa, ucwaningo lwezokwelapha nolokuhlola. Kutholakala ku: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/10397281/
- Schliep, K. C., Zarek, S. M., Schisterman, E. F., Wactawski-Wende, J., Trevisan, M., Sjaarda, L. A., Perkins, N. J., & Mumford, S. L. (2015). Ukungenisa utshwala, amahomoni okukhiqiza, nomsebenzi womjikelezo wokuya esikhathini: ucwaningo lweqembu elilandelwayo olubheke phambili. Ijenali yaseMelika ye-clinical nutrition. Kutholakala ku: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC4588737/
- Dejong, K., Olyaei, A., & Lo, J. O. (2019). Ukusetshenziswa kotshwala ngesikhathi sokukhulelwa. I-clinical obstetrics ne-gynecology. Kutholakala ku: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC7061927/
- Emanuele, M. A., Wezeman, F., & Emanuele, N. V. (2002). Imiphumela kotshwala emsebenzini wokuzala kowesifazane. Ucwaningo ngotshwala & impilo: ijenali ye-National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism. Kutholakala ku: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6676690/
- Sharma, R., Biedenharn, K. R., Fedor, J. M., & Agarwal, A. (2013). Izici zendlela yokuphila nempilo yokuzala: ukulawula ukuzala kwakho. I-biology yokuzala kanye ne-endocrinology. Kutholakala ku: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC3717046/









